Koska oma olo oli vielä vähän puolikuntoinen, kävelin osan matkasta ja osan matkustin ponin kyydissä. Aloitin kävellen, mutta pari kilsaa käveltyämme kipusin ponin kyytiin. Hetken mentyämme järkytyin: minulla ei ollut kypärää päässä! Ajattelin vielä tallilla, että koska kypärä on säädettävä, se mahtuu hyvin piponkin päälle. Jotenkin kypärämyssä + pipo -yhdistelmä puristi ilmeisesti päätä sen verran, etten muistanut enää lähtiessä napata kypärää matkaan. Kerran olen järkyttävällä pakkasella ollut omin jaloin + ponin jaloin lenkillä ilman kypärää karvahattu päässä, tämä oli toinen kerta elämässäni. Ja tämä ei todellakaan ollut tarkoitus! Hiskin selässä en olisi askeltakaan ilman kypärää, poniin on vaan niin kova luotto, että tällä kertaa uskalsin olla selässä. Vaikka kyllähän me vitsailtiin, että poni varmaan kompastuu ja minä kippaan pää edellä selästä alas - onneksi näin ei kuitenkaan käynyt.
Miten reissu muuten sujui?
* Matkaa kertyi reilut 13 km
* Makkarat maistui hyville
* Välillä käveltiin kumpikin omin jaloin, välillä kiiteltiin ponia kyydistä
* Vega sai tehdä töitä kun Luru kadotti tauolla töppösen. Vega löysi sen kuusen alta :)
* Nähtiin ahman jäljet
* Luru jätti tassunsa kavion alle, josta selvittiin onneksi säikähdylsellä: ensin nilkutti aavistuksen verran, mutta hetken levättyään liikkui ihan normaalisti
JÄLLEEN KERRAN ikimuistoinen reissu :-)
VastaaPoistaSusku