Hiski-Hopoti

Maanantaina Susku lähti mukaan tallille ja kuvaili vähän minun ratsastusta. Ai miksiköhän Susku muutaman kerran huomautti että hartiat taakse ja istu siellä penkissä?! *hih* No, ihan pieneksi puolustukseksi sanottakoon, että olin taas harrastanut "paheitani" kaksi iltaa eli istua könöttänyt palapeliä tekemässä. Ja sen jälkeen on yläselkä aina ihan jumissa. Vasemmassa laukassa en saanut sisäpohjetta kunnolla läpi ja Hiski painoi siinä ohjalle ja veti entistä enemmän minua penkistä irti.

Mutta tässäpä kuvasatoa, kaikki kuvat: Susanna Järvisalo

Maneesissa niin hämärää että siirryttiin ulos...

... jossa taas oli vähän kuraista

Onneksi osa kentästä oli kuivemmassa kunnossa

piti ihailla tosi paljon Hiskin niskaa - sain myös tästä noottia ;)

eihän mulla ole pylly irti satulasta

onko pakko liikutta sisätakajalkaa

 

oikealle antoi kivasti periksi

kun oikealle hevonen oli parempi, sain irrotettua sisäohjasta monen monta kertaa

Laukka pyöri hyvin taivuttelusta huolimatta

tää on hauskaa :)

Ylämäkeen :)



voihan sisäkäsi ja hevosen kannattelija

viheltelen vaan enkä hermostu

jalustimet pois, jolloin sai vähän paremmin vasemman pohkeen läpi

kerrankin katse sinne minne ollaan menossa



 



tähän oli hyvä lopettaa :)



Lähellä, mutta ei vieläkään

Eilen Mikkelissä kisamassa kolmen radan verran.

Ensimmäiseltä radalta onnistuin jotenkin saamaan Vinkan hyppäämään 3.esteen väärään suuntaan. Toinen rata onnistui jo paremmin, ei tuntunut kovin hyvältä, koska jouduin käyttämään ääntä. Tuntui koko ajan, että koiraa lipeää jonnekin. Kepeille tuli vähän hakemista (ei kuitenkaan kieltoa), muuten kuitenkin esteet löytyi vauhdista ja saippuaefektistä huolimatta. Tältä radalta siis nolla, joka riitti voittoon.

Vikana hyppis, joka sujui muuten niin hyvin, mutta se yksi ylimääräinen este. Pidin homman kasassa, olin rauhallinen, koira kulki juuri sinne minne halusin, ilman mitään paniikkia. Sitten minä vippasin sen yhdelle hypylle ja jätin koiran selän taakse kiirehtiessäni vastaanottamaan koiraa seuraavalle hypylle persjätöllä. Kuulin kolauksen ja vilkaistessani taakse tajusin, että Vinka kävi suorittamassa renkaan siinä välissä. Että sillä lailla. Jatkoin ohjaamista kuin mitään ei olisi tapahtunut ja loppurata sujui erittäin mallikkaasti. Vielä Varkauden kisat ensi vkl:na ja sitten taas kuukauden kisatauko.

Kaunis syyskuun päivä kuvina

käytii ratsastaa sänkkärillä

Hilkka & Viirus

ihana tuoksu

Vinkan aarre

Vinka istuu ja odottaa muita...

vihdoin muutkin pääsee eteenpäin

jee...

... veteraanille kyytiä