Hiskin lähdettyä tämän viikon maanantaina Tiinan mukana reissuun, saapui tallille vaihto-oppilas Hiskin tilalle. Samalla pidin itse alkuviikosta ma-ke lomaa, joten päästiin päiväsaikaan heppailemaan.
Maanantai alkoi lupaavasti, sillä häräsin muka ennen puhelimen herätystä. Ihmettelin, miten ulkona on noin valoisaa. Katsoin puhelinta: 7:37 - KÄÄK! Meillä oli Tiinan kanssa tärskyt tallilla klo 8. Äkkiä vaatteet niskaan, koirat autoon ja tallille. Hevosten vaihdon jälkeen koirat aamutarpeille ja takaisin kotiin syömään aamupalaa. Tämän jälkeen taas tallille ja Hilkan kanssa heppailemaan. Pyörittiin pikkuhetki maneesissa, jonka jälkeen lähdettiinkin sitten maastoon. Tehtiin pitkä lenkki ja oltiin taas yhtä hymyä :) Heppailun jälkeen käytiin vielä Jaanan & lunnipoikien kanssa lenkillä, joten ensimmäinen lomapäivä oli oikein onnistunut.
Toinen lomapäivä alkoi hyvin, siis oikeasti hyvin. Käytiin aamulla Jennin kanssa maastoilemassa issikoilla ja pääsin kokeilemaan itselleni vielä vierasta Púma-tammaa, joka vaikutti tosi kivalta kaverilta. Olin ilmoittautunut iltapäivälle Tarjan valmennukseen Strakurilla, tarkoituksena keskittyä vain minun istuntaan. Olin hyvissä ajoin tallilla, joten varustin "uljaan" ratsuni ja lähdin verryttelemään sitä maastoon tallin omille lenkeille koirien kera. Kaikki sujui hyvin, vähän töltättiin ja sitten laukattiin. Välke taas sitkeästi koko ajan ponin rinnalla ;) Siirryttiin kävelemään ja sittenpä kaikki menikin päin persettä. Välke nuuski sellaisessa loivassa rinteessä ja loikki sitten rinnettä alas takaisin "tielle". Viimeinen loikka alas ja Välke jäi niille sijoilleen kolmella jalalla seisomaan. Ei ottanut askeltakaan, roikotti vain jalkaansa. Lopulta sain sen houkuteltua liikkeelle ja se loikki vaan kolmella jalalla menemään. Tulin alas, ei aristanut jalkaa. Mutta ei edelleenkään varannut sille painoa. Koira kainaloon ja poni talutukseen (ja kaksi muuta räksyttää matkassa mitä mitä nyt tapahtuu). Laskin välillä Välkkeen alas, mutta edelleen paineli kolmijalkaisena menemään. Tosin olisi lähtenyt pupuja metsään etsimään kolmella jalalla. Kannoin koiran siis kiltisti tallille - ja hiki virtasi (sadevehkeet tuulen suojana ja muutama mäki matkan varrella). Lopputulemana soitin eläinlääkäriin ja sain koiralle ajan seuraavalle päivälle ortopedille. Oli puhe, että soitan aamulla uudestaan ja perutaan aika, mikäli koira alkaa käyttää jalkaa. Valmennuksen jälkeen Välke jo käyttikin jalkaansa ja huokasin helpotuksesta. Se linkkasi ja kevensi sitä, mutta varasi sille kuitenkin painoa ja muutenkin hyppi ja pomppi menemään kuin mikäkin aropupu. Välke lepäsi sitten illan ja yön häkissä ja aamulla se oli parempi. Vähän kevensi jalkaa kun oli hetken aikaa hillunut, mutta ei näyttänyt kauhean pahalta. Peruttiin sitten ell-aika ja epäilty diagnoosi on revähdys lihaksessa. Koiralle lepoa ja seurataan tilannetta.
Keskiviikko aloitettiin Hilkan ja koirien kanssa lenkkeilyllä, Välke kotona lepäilemässä. Olipa rauhallista ilman sitä ;) Iltapäivän ohjelmassa olikin jälleen heppailua, tällä kertaa saatiin mukaan vielä Sari & Örn.
 |
| Örn saunan jälkeen *hih* |
 |
| Strakur oli myös hieman hikinen... |
Torstaina pitikin sitten palata jo töihin. Töiden jälkeen kurvasin taas tallille ja käytiin ponin kanssa vielä reenaamassa kouluratsun elämää maneesissa, jonka jälkeen viriteltiin heijastimet ja otsalamppu ja suunnattiin maastoon. Voi tuota poni ja sitä virran määrää, mitä siitä aina välillä löytyy. Paineltiin välillä tukkaputkella pimeässä. Mutta on se vaan niin ihana, että aivot voi heittää ihan eritavalla narikkaan sen kanssa ja nauttia vaan siitä hetkestä. Ja kun alla oli tuo maastovarma mopedi, niin loppuun heitettiin vielä pitkä käyntilenkki asutusalueen läpi ja valtatien varressa menevää pyörätietä, jota kautta päästiin taas takaisin tallin maisemiin. Jos jotain Hiskille toivoisin lisää, niin se olisi tuo maastovarmuus.
Perjantaina suoritettiin sitten töiden jälkeen hevosten vaihto ja vaihto-oppilas lähti takaisin oman laumansa pariin. Tosin tuo elukka ei kyllä ota stressiä mistään, eipä sitä kauheasti hetkauttanut tuo vaihto-oppilasviikko missään mielessä eikä se näyttänyt hirveästi ikävöivän oman laumansa pariin. Koska Välke vaikutti paremmalta ja sillä alkoi olla ärsyttävästi virtaa, otin senkin aamulla mukaan reilulle 2 km lenkille. Töiden jälkeen se oli ihan normaali, joten kauppareissulla laskin sen irroittelemaan golf-kentän kävelyreiteille. Ja sehän irrotteli...
La-aamuna Välke oli edelleen normaali, joten otin sen taas aamulla mukaan lenkille. Olin noin 2 km päässä kotoa (Välke kulki flexissä) kun se yht'äkkiä vaan nosti sen takajalkansa taas ilmaan ja jatkoi matkaa kolmella jalalla pomppien. Kun pysähdyin, se istahti toiselle kankulle ja nikersi reittänsä. Olisiko se kipeä kohta todellakin siinä takareidessä. Käännyin takaisin, mutta koira jatkoi kävelyä linkaten. Olin lähellä Oilia, joten puhelu hänelle ja Oili ystävällisesti kävi heittämässä meidän kotia, niin ei tarvinnut kantaa koiraa koko 2 km matkaa.
Eilen olin Vinkan kanssa illalla agikisoissa Kuopiossa ACE:n kisoissa. Saldona 5, huono hyl ja hyvä hyl. Oma hengitys tekee edelleen tepposia, nyt on kaikissa 3:ssa viime kisoissa tullut taas se "puukon isku selkään". Se tulee aina silloin, kun spurttaan ja spurtista joutuu pysäyttää vauhdin, silloin iskee ihan julmettu kipu keuhkoihin (?) selän puolelta. Mystistä. Tosin näitä on ollut ennenkin. Eilenkin tuolla 5:n radalla tehtiin tosi nopeaa rataa, kunnes 3 estettä ennen maalia jouduin pysähtymään, oikaisemaan itseni, vetämään rauhassa henkeä ja juoksemaan vaivalloisesti maaliin. Silti aika oli erittäin hyvä eli tuo pohja sopii kyllä Vinkalle ;) Viiko sitten kisattiin Kurkimäessä KPSH:n kisoissa. Tuolta saldona huono hyl, hyvä hyl (luulin että 5 puomin alastulolta, mutta Vinka oli loikannut puomin pään yli, se siis loikkasi puomilta minusta poispäin puomin sivulle) ja hyppikseltä 0-voitto.
Tänään pääsin aamupäivästä viikon tauon jälkeen Hiskin selkään. Reenattiin hetki maneesissa avoja, sulkuja ja vastalaukkaa ja vastapainoksi näiden jälkeen käytiin tallin lenkeillä vielä ravaamassa ja laukkailemassa ja kävelemässä pitkät loppukäynnit. On se Hiskikin aika ihana! Sen selässä tuntuu taas se voima ihan eritavalla kuin pikku-issikan selässä. Ja heppalenkin jälkeen heitettiin Jaanan & lunnipoikien kanssa, ilman Välkettä, 2 tunnin lenkki ihanassa auringonpaisteessa. Välke ei onneksi ole ontunut yhtään eilisen lenkin jälkeen, mutta se viettää nyt hetkisen vielä potilaan elämää ja aloittaa lenkkeilyn tulevalla viikolla vähän varovaisemmin hihnassa...
 |
| Tänään maastosta palailemassa ja edessä jälleen tutut korvat |
 |
| tänään lenkillä |
Tässä vielä pari kuvaa edelliseltä viikonlopulta:
 |
| Viikko sitten lauantaina pari Jaanan lunnia päivähoidossa |
 |
| Aimo nauttii :) |
 |
| Vinka ja Vega illalla |
 |
| Ja Välkekin rentoutuu |
 |
| Viikko sitten maastoon lähdössä. Tärkeintähän on pukeutuminen: takit ja huomioliivit on oltava sävy-sävyyn ;) |
