Kauniista luonnosta nauttimassa

Tänään käytiin pitkästä aikaa Seijan kanssa maastoilemassa ja päästiin nauttimaan aivan uskomattoman hienon näköisestä luonnosta. Pakkastakin oli sopivasti vain aste kaksi ja pohjat olivat edelleen hyvässä kunnossa. Meillä vierähti maastossa kaksituntinen ihan huomaamatta.

Talven riemuja

Onneksi talvi tuli takaisin. Toivottavasti lumet viimein pysyvät maassa. Ainakin Siilissä on lunta jo sen verran paljon, että ei sen nyt ihan pienestä plussakelistä pitäisi hävitä - ainakaan hetkessä.

Onhan tässä kerennyt taas tapahtua kaikenlaista. Välke käväisi tapaamassa sulhasta, mutta tällä kertaa ei kaikki mennyt ihan toivotulla tavalla ja näin ollen pentuja ei ole odotettavissa. Hiski sai vihdoin viime viikolla kunnon talvipopot ja päästiin pitkästä aikaa maastoilemaan kunnolla. Pohjat ovat olleet maastossa erinomaisessa kunnossa, joten pitkät laukkapätkät ja pienet jäsenten ojentelut olivat viime viikonloppuna listalla. Toivottavasti pohjat ovat tulevana vielä yhtä hyvässä kunnossa, kun huomenna suuntaamme taas pitkälle maastolenkille samalle suunnalle. Hiski kunnostautui eilen muuten luotettavana alkeisratsuna: vein Jussin tunnin käyntimaastolenkille Hiski ratsunaan, itselläni lainaheppa ja lisähaasteena kolme goottia jaloissa pyörimässä... Mutta hyvin selvittiin, Jussi pysyi selässä ja koiratkaan eivät jääneet hevosten alle vaikka muutaman kerran turhan uhkarohkeita taas olivatkin jäädessään syömään kikkareita hevosen eteen.

Tässä kohta 2 viikon takaisia kuvia Punkkiksen reissulta, teemana yhdistetty "4vee-41vee-70vee synttäri" lounas Hesellä sekä ulkoilukuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lumi tuli, lumi meni

Viikon verran siitä nautittiin mutta eilen alkoi näyttää jo aika ankealta. Tänään satoi jälleen räntää, joten maisema muuttui taas hetkeksi valkeaksi, mutta huomenna sitä taas saa katsoa ankeaa näkyä ajellessa aamulla töihin ja kaupungin läpi. Märkää, pimeää, loskaa ja ilman heijastimia liikkuvia itsemurhakävelijöitä.
 
Mitähän muuta tässä olisi tapahtunut. Hiski on pysynyt nyt kunnossa ja nyt ei voi kun toivoa, että tätä kestäisi hyvän aikaa. Jos piikitystahti tihenee, niin sittenpä se on sen leikin loppu. Minä kävin jo yhdessä valmennuksessa, Niina yhdessä ja ylihuomenna taas valvovan silmän alle. Olipahan itsellä heikko ratsastuskunto 2 viikkoa sitten valmennuksessa, jospa ylihuomenna olisi oma meno jo vähän parempaa.
 
Välkekin aloitti tänään juoksut, joten pian sekin suuntaa etelä-Suomeen sulhasta tapaamaan. Tämän jälkeen ollaan sitten vähän viisaampia, onko meillä sen jälkeen jotain jännitettävää sillä saralla. Emme siis ihan ehtineet Välkkeen kanssa ensi viikonlopun kisoihin (oman seuran kisat), se vähän harmittaa. Mutta Vinkan kanssa startataan kuitenkin viikon päästä. Vinkakin tapasi tänään lenkillä blue merle collieuroksen, johon se rakastui ensimmäisellä silmäyksellä. Ilmeisesti viime talven raukkaus blue merle shelttiin sai Vinkan tänään ihan villiksi, kun se näki tuon collien. Vinka vinkui ja itki, vonkasi collieta, pyöri, kiehnäsi, vinkui, sai hepulit, karkasi vielä uudestaan collien luokse jatkettuamme matkaa. Vinka, joka ei normaalisti halua hirveästi olla tekemisissä vieraiden koirien kanssa. Oli se tänään vaan ihan hassu.
 
Kun tänään ei ollut valokuvauskeli, niin laitan tähän alle kuvia viikon takaiselta 2 tunnin metsälenkiltä.