perjantai 23. maaliskuuta 2018

Kerrankin on lunta

Ei voi valittaa lumen määrästä tänä talvena. Katsoin tänä aamuna Kuopion virallista lumimäärää, joka näytti 83 cm. Lumikengille on ollut käyttöä. Lauantaina lähdettiin Hilkan kanssa kenkäilemään vähän eri maisemiin, löydettiin samana päivänä kuljettu jälki, jota osin seurattiin ja lopuksi tehtiin uutta lenkkiä ja loppumatkaksi suunnistettiin "palauttelemaan" samalle jäljelle. Lenkki kesti yli kaksi tuntia ja oli kyllä niin kiva reissu että :)

lunta oli tässä kohdin ylemmästä sommasta sauvan yläpäähän

 
 
 
 
 

Hopoti hop


Välkekin on vähitellen aloittanut hevostelukunnon kohoittamisen. Tai oikeastaan näyttää, ettei sillä ole mitään ongelmia juosta hevosen matkassa, mutta olen nyt yrittänyt ottaa sitä ihan maltillisesti mukaan lenkeille. Eli pitää vauhtilenkit vielä lyhyinä. Sunnuntaina se oli mukana ensimmäisellä ravi/laukkalenkillä. Ensimmäiset 5 km ravailin/laukkailin, josta toisen 2 km peltolenkin laukkasin koko matkan ja hyvin Välke laukkasi hevosen rinnalla ilman mitään vaikeuksia. Seuraavat reilut 3 km minä jalkauduin, Ella selkään ja jatkettiin Vinka myös mukana käynnissä ja ravissa (ei ollut ainakaan taluttajalla kylmä!). Eilen tein alkulämpät (4 km) Tiinalle ja otin Välkkeen ja Hatkan mukaan; ekat 3 km ravia ja viimeinen kilsa metsäpolkua kävellen. Suurin osa ravipätkästä mentiin auraamattomalla tiellä, jossa lumi ja nollakeli teki mukavan vastuksen. Silti Välke laukkasi koko ajan Hiskin edellä. Välillä kärryjen jäljellä, välillä lumessa. Sitkeä sissi. Varsinaiselle kimppalenkille Välke ei päässyt enää mukaan pinkomaan. 

 
 
Joukon johtajina "eläkepapparaiseni" Hiski & Strakur
 
Minä & Hiski hylättiin muu joukko ja suunnattiin Hiskin tallille
 
 
tehokas 16 km reeni takana, mutta sitäkin tyytyväisempi hevonen


Lauantaina tehtiin Ellan ja Jennan kanssa issikkalenkki, jonka päätteeksi suunnattiin laavulle makkaran paistoon.
 
 
 


Tiistaina käytiin Hilkan kanssa issikkalenkillä nauttimassa ihanasta ilta-auringosta:



 
 
Elefanttivaelluksella
 
 


Ja loppuun muutama sekalainen kuva menneiltä viikoilta:
Välillä omin jaloin Hiskin kanssa lenkillä
 
Iltaisinkaan ei tarvitse enää otsalamppuja
 
hankijumppaa koirille ja meikäläiselle
 
Hiski vauhtilenkin (Tompan peesissä) jälkeen...



lauma koossa taas

Eli niin se pari kuukautta vierähti nopeaan ja Välkkeen oli aika palata omaan kotiin. Olin odottanut jotain pientä kähinää koirien välillä, mutta ei mitään. Ihan kuin yksi lauman jäsenistä ei olisi ollut poissa laisinkaan. Vegan reaktio pomona oli, että eipä paljon kiinnosta, käveli piittaamattomana Välkkeen ohitse ja se oli siinä. Vinkan kanssa oli hetken kestävä karvojen nostelu, mutta ihan samaa on kun Välke on ollut vaikka yksin lenkillä, hetki pitää pullistella Vinkalle. Ja sekin oli sitten siinä. Välkkeen pahat tavat ei olleet kadonneet tänä aikana, vaan roikkuu ihan samalla tavalla lenkin alussa Vinkan valjaissa/pannassa/kaulanahasssa ja koko lauman lenkillä komentaa muita ärsyttävällä äänellään. Sisällä alkoivat jo samana iltana Välke&Vega ja Välke&Vinka painit. Kumpikin koira siis leikkii Välkkeen kanssa ihan höpönä, mutta Vega ja Vinka eivät ole koskaan leikkineet keskenään.


Pennuista en valitettavasti kännykällä saanut mitään kunnon kuvia, kun eivät pysyneet paikallaan kuin nukkuessaan.

 
 
 
 
 
 
 

 

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Loma vietetty ja arkeen palattu

Eli Siilissä on tullut oltua kohta jo viikko. Ohjelmassa on ollut lumikenkäilyä ja hevostelua. Agilityreenitkin jäivät (taas) väliin, kun valitsin mieluummin vauhdikkaan lenkin Tuulan & Tompan peesissä. Ensi viikolla sitten aksaan Vinkan kanssa, johan tässä on oltu 5 kertaa poissa reeneistä...

Ei siis ole tapahtunut mitään sen kummempaa, joten tässä kuvia viime sunnuntailta, ei olisi voinut hienompi viimeinen lomapäivä olla.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
bongaa Vinka