maanantai 22. elokuuta 2016

Viimeinen lomaviikko

Viimeistä viedään!

Eilen aloitettiin sitten toinen hullutus eli puolukoiden kerääminen ;) Pakkasista on tilat loppu ja naiset olivat joutuneet ajamaan aamulla kotipaikalleen, josta saivat pakastintilaa lainaksi ja näin torstain sienisaalis oli saatu talteen. Minä odottelin naisia metsässä koirien kanssa, josta odottelusaaliina iso läjä torviksia ja vähän pienempi läjä kanttiksia sekä yksi käärme. En jäänyt kauhean tarkkaan katsomaan oliko kyy vai rantakäärme (mutta ainakaan en keltaisia laikkuja poskissa nähnyt). Yök! Poistuin siitä torvispaikalta aikas äkkiä, onneksi koirat olivat jo ohittaneet kohdan ja käärme oli "polulta" pari metrsiä sivussa. Onneksi sain pelastavan puhelinsoiton naisilta ja suuntasin poi sienipaikalta. Ja kertyihän niitä puolukoitakin lopulta, kerättiin kolmeen pekkaan 40 litraa. Olo oli kyllä sen verran ällö tämän reissun jälkeen, että suuntasimmekin metsästä suoraan mökille saunomaan ja uimaan!



Tänään oli ajatuksena lähteä iltapäivällä puolukkametsään, mutta sattui sitten sellainen pikkujuttu, joka osaltaan muutti meidän suunnitelmia. Lähdin aamupäivällä ratsastamaan, tarkoituksena tehdä sellainen reipashenkisempi lenkki ja ponin hoidon jälkeen hakea naiset puolukkametsään ja suunnata sieltä mökille. En ehtinyt tallustaa montaa kymmentämetriä "polkua" kun huomasin maassa töröttävät torvikset. Noukin ne pussiin ja satulalaukkuun. Mäen alta päätin poiketa polulta metsään "ihan vaan huvinvuoksi vilkaistakseni". Ja voi hitto, ehkä 20 metriä kuljettuamme avautui edessä suuri torvisesiintymä! Poni puuhun kiinni ja sienien keruuseen. Sieniä ei pystynyt enää ponin selässä kuljettamaan, joten soitin (=pakotin) apujoukot (=isän) noutamaan lähetyksen.

Koska jouduin palaamaan tien laitaan sienisäkkini kanssa, päätinkin muuttaa lenkin teemaa. Olin suunnitellut käyväni ponilla kylällä, joten päätinkin toteuttaa tuon suunnitelman nyt. Ihana keli, mukava tuuli eikä ötököitä. Tie on mutkikas pikitie, jossa on 50:n rajoitus. Mutta eipä ponia jälleen mikään kulkuneuvo hätkäyttänyt, ei edes rekan kohdalla suhisevat jarrut. Paikoitellen pääsin jopa tölttäämään tien pientareella ja lopussa tein jopa pienen laukka/tölttikiepauksen hautuumaan ympäri. Oli siinä parilla rollaattorimummulla ihmettelemistä ;) Ja kyllä muutama muukin immeinen saatiin pysähtymään ja meitä ihmettelemään.

Tämä päivä menikin sitten naisilla puolukoita ja sieniä siivotessa, ja minäkin lähdin vielä illan Pian ja koirien kanssa metsään, josta tulikin erittäin menestyksekän kanttarellireissu. Ja yhtään kanttista ei tullut niistä enää tähän talouteen. Joten mökille ei ehditty, mutta huomenna sitten. Huomenna aamulla puolukkamehtään, ja suljemme silmämme sieniltä. Ehkä pieni heppalenkki sen jälkeen ja sitten mökille rentoutumaan (tai puolukoita siivoamaan...)





sienten noutajaa odotellessa


Suusalmen sillalla
poikettiin Teiniharjulle



salpalinjalla























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti