perjantai 19. elokuuta 2016

Niitä keltaisia - vai kultaisia?


Aika ei käy pitkäksi, jos pitää silmät auki metsässä. Pitäisi pitää silmät kiinni, mutta silloin on vaikea edetä oikeaan suuntaan!






Lähdin eilen seikkailemaan ponin ja trackerin kanssa. En ottanut pussia mukaan. Alussa näin keltaista, mutta kuvittelin, että en nähnyt mitään. Aivan loppumatkasta poni halusi metsän puolelle pissalle. Olisi kannattanut pitää silmät kiinni. Ei niitä voinut jättää sinne. Keräsin kypärään niitä sen verran  mitä mahtui ja loput jätin metsään. Lenkin jälkeen saalista siivotessani totesin, että hyvä ettei kypärään mahtunut niitä enempää.






isompi ja pienempi ruohonleikkaaja työssään ruokapalkalla

Sipe tuli eilen Helsingistä maalle. Illalla lähdettiin ulkoiluttamaan koiria ja verryttelemään omia jalkoja metsään. Ei me pitkään matkaa kävelty, mutta aikaa meni sitäkin enemmän. Ja tänään taitaa mennä vielä lisää aikaa eilisen johdosta. Metsään ei sentään jäänyt ketään, jotka itikat söisi raadoiksi ja karhut korjaisivat sitten raadot... Vaikka joku kyselikin, että jäämmekö metsään nukkumaan sienien kanssa.




illan saalis maassa sekä ed.illan & aamupäivän saalis paistettuna rasioissa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti