Sarin lauma: Maastoiluja

Eilen ehdin taas pitkästä aikaa ponimaastoon eli issikoimaan. Kokeilin tällä kertaa oman ponin sijasta Tiinan uusinta tulokasta Rúnaa, joka oli tosi mukavan oloinen heppa. Käytiin parituntinen maastolenkki, jonka jälkeen suuntasin kotia, ruokaa naamaan ja seuraavalle tallireissulle.

Lahdentaukselta lähdettiin maastoilemaan Seijan ja Sarin kanssa. Olin perjantaina käynyt kävelemässä koirien kanssa "syksyisen metsäpätkän" läpi, etsin hevosella mentävän "polun pohjan" ja merkitsin sitä vähän nauhoilla, varsinkin "risteyksiä". Hyvin pysyttiin reitillä ja reitti oli hyvä kulkea näin talvisaikaan hevosella. Tehtiin 12,5 km lenkki ja päästiin ravailemaan pitkiä pitkiä pätkiä. Vauhti pidettiin kuitenkin hillittynä ja Sari & Örnikin pysyivät ongelmitta töltäten isompien hevosten matkassa :) Laukkaamaankin päästiin pari pätkää, varsinkin eka pätkä oli tosi pitkä! Ja mikä hienointa, Hiski alkaa olemaan sen verran rutinoitunut elämäänsä tuolla, että se pystyi kulkemaan koko matkan vetohevosena :)

Tänään kierrettiin Hilkan & Viiruksen kanssa suurin piirtein sama lenkki kuin eilen. Käytiin heittää vielä ylimääräinen lenkki umpimetsäosuuden jälkeen ja saatiin entistä pidempi laukkapätkä aikaiseksi. Katoin trackeristä, että ko. laukkaosuus oli 1,5 km mittainen. Ja tuo 1,5 km tullaan aika lailla ylämäkeen koko matka, joten hepat sai pistää kaviota toisen eteen ihan tosissaan. No, ei niitä kyllä tarvinnut eteenpäin pakottaa *hih*. Ravailtiin taas paljon pitkiä pätkiä ja viimeiset pari kilsaa tultiin pelkkää käyntiä. Tyytyväisen oloisia olivat tallille päästyämme. Ja tänäänkin Hiski toimi vetoheppana koko lenkin :) Yksi iso koira kuistilta pääsi yllättämään Hiski-poloisen, mutta siitäkin pikku-järkytyksestä Hiski selvisi kunnialla eteenpäin ;)

Olen minä sentään koirienkin kanssa käynyt lenkillä, vaikka hepat ovat tänä viikonloppuna olleetkin enemmän esillä. Perjantaina tosiaan etsittiin ja merkkailtiin tunnin verran reittiä metsässä ja eilen käytiin vielä illalla hihnalenkillä tässä "kylällä". Vai voiko sitä nimittää hihnalenkiksi? No, olihan ne koirat hihnassa hetken kotiovelta ja ylittäessä isoa tietä. Kylä oli ihan kuollut la-iltana eikä vastaan tullut ainuttakaan koiranulkoiluttajaa. Mutta ei se oikeestaan haitannut meitä laisinkaan... Tänään en jaksanut enää kiusata itseäni "hihnalenkillä" vaan suuntasimme metsän siimekseen ja kierreltiin yli tunti poissa muiden kulkuväyliltä ;)