Kun päästin Vinkan hihnasta, se aloitti räkyttämisen ja paikallaan pomppimisen samantien. En saanut sitä jäämään istumaan ja päästyäni ensimmäisestä esteestä pari askelta Vinka karkasi (tarkoitus oli mennä 2 ja 3 esteiden väliin vastaanottamaan koiraa). Olin noheva ja nappasin koiran "suunnilleen lennosta" kainaloon ja kannoin se radalta pois. Koira hihnaan ja se siitä. Ei toruja, mutta ei sen kummempaa reagointiakaan. Jatkoin juttelua muiden kanssa ja Vinka jäi vailla huomiota. Hah!
Toinen rata. Ajatus oli, että mikäli ei istu, laitan sen takaisin pantaan ja tullaan radalta pois.
Vinka istuu ja otan pannan pois. Yrittää aloittaa hillumisen, tekee jopa pienen "poistumislenkin" luotani. En hermostunut vaan pyysin koiran uudelleen viereeni ja istumaan. Se istuu ja jää istumaan. Kävelin 2 esteelle, hengittelin rauhassa, odotutin kotvasen ja kutsuin koiraa. Odotti kiltisti lupaa - jee :) Tämä rata sujui erittäin mallikkaasti aina loppumetreille, jossa pieni katkos yhteistyössä ja oli NIIN lähellä, että Vinka ei hypännyt väärää estettä. Nollalla vaan taisteltiin maaliin saakka. Teki kyllä aikamoisen ylimääräisen lenkin, mutta ilmeisesti muillakaan ei osunut reittivalinnat ihan nappiin, sillä aika riitti luokkavoittoon (1./42).
Viimeiselle radalle jäi istumaan, mutta nousi seisomaan pari kertaa ja aloitti haukkumisenpariin otteeseen. Vaadin rauhassa takaisin istumaan. Siirryin paikalleni, odotutin taas hetken ja koira istui kiltisti paikallaan ja odotti taas lähtöluvan minulta. Tämä rata oli hyppis ja tehtiin hyvää nollaa aina esteelle 15 saakka, jonne Vinka eteni hyvin minun edellä. Siitä Vinka sitten vähän lipesi ja irtosi ylimääräiseen putkeen...
Ei siis tuplaa - mutta sainpahan syödä hamppariaterian!
 |
| Illalla sohvalla oli väsynyttä porukkaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti