Liian helteinen heinäkuu

En ole pätkääkään helleihminen. Joten tämä kesä on ollut yhtä tuskaa. Ei tullut kovin montaa lenkkiä tehtyä koirien kanssa heinäkuussa. Muutamana aamuna nousin viideltä ylös ja käytin koirat lenkillä tuohon aikaan. Iltaisinkin oli vielä niin kuuma, että silloin saatoin tehdä vaan pienen lenkin. Koiria tulikin sitten uitettua ihan urakalla. Jopa liikaa, sillä sain Vinkan niin jumiin uimisesta, että jouduin viemään sen ell:lle heti Punkaharjulle päästyäni, kun se ei aamulla päässyt kunnolla ylös, käveli kyllä kun vaan pääsi ylös, mutta jalka meni välillä alta. Tutkittiin päästä varpaisiin, kuvattiin selkä, lonkat, jalat ja kaikki priimaa. Ja jo illalla rentojen unien ja kipulääkkeen ansiosta oli koira aivan entisellään. Nyt täyslepoa hetki, uintikielto ja rauhallista elämää kolme viikkoa. Voin kertoa, että Vinkalla alkaa olemaan aika lailla jo kierroksia...

Hevosia liikutettiin ihan normaalisti. Hevoset ovat juoneet hyvin ennen ja jälkeen lenkin eivätkä ole yhtään vastustelleet liikutusta vaan tulleet aina portille vastaan. Metsän siimeksessä jaksoi kävelläkin, muuten aukeimmilla paikoilla oli hyvä painella lujempaa, niin ilmavirta viilensi omaa oloa. Hiski ja Veera olivat siis muutaman viikon yhtä aikaa Siilinjärvellä, joten käytiin oikein urakalla kimppalenkeillä Niinan kanssa. Ja milloin Niina ei päässyt mukaan, kävin Hiskillä joko Tompan tai Ompun perässä. Hiski paahtaa kärryjen perässä hiton kovaa ravia, ainakin ikäisekseen ja entiseksi kouluratsuksi. Vuosi sitten tilanne olikin aivan toinen, ei silloin jalka noussut tuohon malliin vaan rikottiin laukalle kun vauhti vähänkin kiihtyi. Nyt laukkaa ei tarvittu kun satunnaisesti, kun lämppäri edessä päästeli välillä pätkiä menemään.

tämä herra se ei vaan laitumella liho