viimeisiä viedään

Torstaiaamuna ikkunasta ulos katsoessa satava lumi meni vaakatasossa jäällä! Käydessäni koirien kanssa jäätiellä kävelemässä piti välillä kulkea takaperin vastatuulessa tuulen ja lumen piiskatessa maata. Päätimme siis suosiolla pitää lepopäivän ja suuntasimme kylälle pullanpaistoon.

Perjantaina olikin jo into ulkoilemaan, joten heti aamupalan jälkeen suuntasimme isän ja koirien kanssa hiihtämään. Päivällä käväisimme 7,5 km kävelylenkillä kylällä äidin ja koirien kanssa. Illansuussa käytiin vetämässä Jussin kanssa latua Pihlajaveden puolelle tarkoituksena lähteä sinne seuraavana päivänä äidin ja koirien kanssa hiihtelemään. Ja jotta suksia ei ollut turhaan otettu mukaan, kävin vielä illalla ennen saunaa Välkkeen kanssa kiertämässä mökin jääladut. Täytyy sanoa, että ei sitä vaan normaalisti töiden ohessa yksinkertaisesti ehdi ulkoilemaan tuollaista määrää, mitä lomalla ehtii. Mutta onneksi välillä on lomaa ;)

Lauantaina suunnattiin heti aamusta äidin ja koirien kanssa Pihlajaveden puolelle, mutta tuuli olikin ummistanut kaikki edellisenä iltana tekemämme ladut. Minä kuitenkin jatkoin urheasti umpihankihiihtoa koirien kanssa äidin suunnatessa takaisin autolle. Lopulta pääsin metsän puolelle, jossa pääsinkin hiihtämään pätkän edellisiltana tehtyä latua. Mutta vain pätkän. Yhdyslatu mökiltä tuonne oli torstain sateen jälkeen avaamatta, joten ei muuta kuin jatkoin umpihankihiihtoa. Kylläpä oli raskasta! Onneksi saatiin koirien kanssa kyyti hakemaan meidät vähän mökkiä lähempää. Tästä vastoinkäymisestä kuitenkin sisuunnuttiin äidin kanssa sen verran, että mökille päästyämme laitettiin sukset uudestaan jalkaan ja hiihdettiin koirien kanssa vielä mökin jääladut kertaalleen läpi. Eipä ollut nekään luistavassa kunnossa, mutta sentään suurimmalta osin auki. Illalla onneksi latupartio lähti uutterasti hommiin ja eikun odottamaan viimeistä lomapäivää.

Vega 12 vee lenkillä siinä missä nuoremmatkin

Lauantai-illan latupartion toinen jäsen