Auringonpimennystä ei olisi kyllä hoksannut, ellei olisi tiennyt asiasta. Kun tultiin pellolle, auringosta oli peitossa noin puolet, mikä paljastui kuvissa näkyvistä heijastuksista. Auringon valo ei myöskään heijastunut samalla tavalla häikäisevästi valkoisista hangista ja pystyi olemaan hyvin ilman aurinkolaseja. Jossain vaiheessa pihaan päästyämme ihmettelimme myös kylmyyttä. Kohokohtaa ehdimme juuri katsomaan hitsarin kypärän avulla. Eikä mennyt kauaakaan, kun auringo alkoi taas lämmittämään ja hanget alkoivat heijastamaan kirkkaasti valoa.
Kisoissa Vinka juoksi. Ja minäkin juoksin! Mutta yhdessä kohdassa, johon juoksemalla ei vaan ollut mitään mahdollisuutta heittää Vinkaa takaakiertoon, vetäisinkin Vinkan välistä hyppyjen välistä tarkoituksena vipata se sitten takaakiertoon. Joo hyvä idea, mutta vippasin sen sitten "harha-askeleella" putkeen... Toisella radalla jalat alkoi oikeasti vaan hapottaa keskiviikon salireenin ja torstain agireenien juoksupätkien jälkeen, enkä enää edennytkään ihan niin vikkelästä mitä olin ajatellut. Sisulla kuitenkin eteenpäin, puhtaasti, kunnes yhdessä vedossa mokasin ja vedin Vinkan oikeelta esteeltä pois. Samantien Vinka sitten jo vilahtikin seuraavaan putkeen, josta jatkettiin rata loppuun. Mutta tänään en varmistellut mitään. Menin niin kovaa mitä jaloistani pääsin. Ja yritin silti ohjata. Ja Vinkahan paineli, juuri kuten sille kerroin. Samalla asenteella eteenpäin, niin jospa niitä tuloksiakin jossain vaiheessa syntyisi.
 |
| kuva: Seija Pirinen |
 |
| kuva: Seija Pirinen |
 |
| nousu sulanut hyvin |
 |
| toisessa päässä harjua oli pakko jalkautua |
 |
| välillä lumi kantoi ja välillä ei, jolloin ponit upposivat etupolvia myöten hankeen |
 |
| Hatka, Vega ja Välke |
 |
| kuva: Seija Pirinen |
 |
| heijastuksesta näkyy pimennyksen vaihe |
 |
| tässä vertailuna kuva viime sunnuntailta, jolloin heijastus on ihan pyöreä pallo |
 |
| kuva: Seija Pirinen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti