sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Pitkäperjantain kärsimysnäytelmä

Kuulemma Pitkäperjantai on joku kärsimysten päivä?

Päivä alkoi kuitenkin mukavissa merkeissä. Isä oli jo ollut maanantaista saakka (itse asiassa jo kolmatta viikkoa?) Iitissä mehtähommissa ja minä, äiti ja Teemu ilmaannuttiin perjantaina auttamaan puusavotassa. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja puolen päivän jälkeen oli jo niin lämmin, että töitä tarkeni tehdä T-paidassa. Tosin ei Teemu... joka oli jo aamulla vähän kipeä. Kuume vissiin nousi aikalailla, sillä Teemu paleli toppavaatteidenkin alla. Teemu pistettiin sitten lepäämään taukotuvalle ja jatkettiin hommia vajaalla miehityksellä. 








Koska homma vähän seisoi Teemun sairastumisen myötä, otettiin me naiset halkomakone haltuun. Minä nostin metriset puut koneelle, äiti halkaisi ne ja minä pinosin. Isä sahasi meille samaan aikaan lisää halottavaa. Kaikki sujui tosi hyvin ja joutuisasti, kunnes vähän ennen puoli kahta alkoi halkomakoneelta kuulua huutoa... ensin ajattelin, että puu vain putosi sormille, mutta jotenkin äiti oli ajatuksissaan saanut jätettyä sormet työntimen ja puun väliin. Auts.




Käsi tänään

Teemu lähti ambulanssin matkaan klo 14.15 kohti Lahden sairaalaan. Kun potilaat oli saatu "pois jaloista", tankattiin vähän isän kanssa ja jatkettiin ahertamista. Koneet tulille ja puita pinoon. Muutama tunti aherrettiin kunnes Teemu soitteli, että äiti oli tullut kuvista ja odottivat lääkärin tuloa. Alettiin pistää tavaroita kasaan, sauna tulille ja pieni metsäkierros tekemään. Sitten minä lähdin toisella autolla Lahteen hakemaan potilaita. Lahdesta sitten Lappeenrannan kautta Punkaharjulle, jossa oltiin juuri ennen puoltayötä. Mutta pienillä vaurioilla äiti lopulta selvisi: etusormen ja nimettömän pää halkesi, ne tikattiin. Murtuma keskisormessa (ilmeisesti ihan sormen päässä?) ja nimettömästä sormen pää murskana. Nivelit säilyi kuitenkin ehjinä. Että sellainen pitkäperjantai meillä :)










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti