Mitähän muuta tässä olisi tapahtunut. Hiski on pysynyt nyt kunnossa ja nyt ei voi kun toivoa, että tätä kestäisi hyvän aikaa. Jos piikitystahti tihenee, niin sittenpä se on sen leikin loppu. Minä kävin jo yhdessä valmennuksessa, Niina yhdessä ja ylihuomenna taas valvovan silmän alle. Olipahan itsellä heikko ratsastuskunto 2 viikkoa sitten valmennuksessa, jospa ylihuomenna olisi oma meno jo vähän parempaa.
Välkekin aloitti tänään juoksut, joten pian sekin suuntaa etelä-Suomeen sulhasta tapaamaan. Tämän jälkeen ollaan sitten vähän viisaampia, onko meillä sen jälkeen jotain jännitettävää sillä saralla. Emme siis ihan ehtineet Välkkeen kanssa ensi viikonlopun kisoihin (oman seuran kisat), se vähän harmittaa. Mutta Vinkan kanssa startataan kuitenkin viikon päästä. Vinkakin tapasi tänään lenkillä blue merle collieuroksen, johon se rakastui ensimmäisellä silmäyksellä. Ilmeisesti viime talven raukkaus blue merle shelttiin sai Vinkan tänään ihan villiksi, kun se näki tuon collien. Vinka vinkui ja itki, vonkasi collieta, pyöri, kiehnäsi, vinkui, sai hepulit, karkasi vielä uudestaan collien luokse jatkettuamme matkaa. Vinka, joka ei normaalisti halua hirveästi olla tekemisissä vieraiden koirien kanssa. Oli se tänään vaan ihan hassu.
Kun tänään ei ollut valokuvauskeli, niin laitan tähän alle kuvia viikon takaiselta 2 tunnin metsälenkiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti