perjantai 5. syyskuuta 2014

pitkälllä lenkilllä ja sairastuvalla

Eilen lähdin heti aamusta ponin ja isojen koirien kanssa pitkälle lenkille. Satulalaukuissa oli eväät mukana, mutta saatiin vielä "yllätys" seuraa, kun äitikin tuli laavulle meidän kanssa makkaranpaistoon. Lenkille kertyi mittaa 18 km, aikaa meni taukoineen 5 tuntia, josta ratsastusaikaa oli 3 h 45 min. Kiva lenkki ja rauhalliset koirat sen jälkeen. Tai siis rauhalliset isot koirat, pienellä kyllä riitti virtaa meidän palattuamme lenkiltä...

Käärmekammoisena olen saanut käärmeannokseni täyteen tältä lomalta. Loppumatkasta tulin sellaisen vanhan hiekkamontun kautta pois ja näin tiellä auringossa reilun puolimetrisen käärmeen. Vinka oli jo ohittanut käärmeen, minä & poni sekä Vega oltiin vielä toisella puolella käärmettä. Vinkakin meni onneksi toista laitaa käärmeen ohi. Pysähdyin paniikissa ja erehdyin kutsumaan Vinkaa luokseni. Ja mitä tekee Vinka. Pää kääntyy tietenkin oikealle ja koko koira kääntyy tien toiseen laitaan ja tulee minun luokseni nätisti käärmeen yli ravaten. Käärme ei liikahtanutkaan koiran alla. Tulin ponin selästä alas ja komensin koirat paikoilleen, huh, se oli vain rantakäärme. Hätistelin käärmeen tieltä puskan puolelle, kipusin selkään ja huokaisten jatkoin matkaa rauhallisesti töltäten, minä & poni tien toisessa laidassa, koirat jonossa virelläni toisella laidalla. Katsoin tarkasti tietä ja aivan hetkisen päästä edellisestä huomasin tiellä taas käärmeen ja siellä koirien puolella. Koirat ravasivat peräkkäin noin 20 cm päästä käärmeen pääpuolelta ohitse. Tällä kertaa se oli pieni, noin 30 cm pitkä kyy. Kyy pysyi aivan paikallaan, huh helpotusta. Mutta ihan elävä se oli. Onneksi ei nähty lisää käärmeitä ja pidin paniikissa koirat kytkettynä viimeisellä "pihatiellä" käärmeiden varalta.

Eilisen lenkin alkumatkasta huomasin, että olo ei ole oikein hyvä. Vähän koski kurkkuun ja lihaksia särki. Ja nythän minä olen sitten flunssassa enkä ole tänään jaksanut touhuta ulkona mitään koirien kusetusta kummempaa :(

virittelin koirille yhteishihnan tiepätkälle

ihana syyskuu


rannalla olisi voinut vaan olla ja olla




jumppaa koirille varvikossa



mustikkatauko

poni ottaa pienetkin tauot levon kannalta


valoon


Vinka väsynyt matkaaja

Vegakin lepäili tauon ajan

Ja taas matka jatkuu



etsi Vinka

tulin lopussa pienen pätkän "kylätien" laitaa. Ihanutta on liikennevarma poni.

lenkin jälkeen nautiskeltiin hyvän aikaa ruohoa



ja minä hörpin kuistilla Panadol Hottia ja nautin kelistä ja näkymästä

Tänään olenkin vaan katsellut taivaalle, kun en ole pihamaalta uskaltanut kauemmaksi olon takia lähteä


Ahkera puunpinoaja

Keskiviikkona urakoitiin illalla vielä 4 tuntia puupinolla. Jalat tuntuivat vähän veteliltä, mutta arvelin sen johtuvan vaan mustikkametsässä kykkimisestä. Onneksi saatiin ahkera talkoolainen mukaan hommiin.



Kakara joutui kiinni ettei jää puiden alle. Isot koirat eivät olleetkaan matkassa.

Ahkera pikkuapuri :)




Kärrin valot "lakkasi" sitten toimimasta

Viimeisiä viedään


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Mustikkametsässä

Aamulla Vennien 8 pennun ulkoiluhetken päätteeksi voi vaan todeta, että onneksi kaikki kahdeksan saatiin takaisin sisälle ;) Tämän jälkeen lähdettiin Pian kanssa mustikkametsään aikuisten koirien kera. Kakaran oli tarkoitus nukkua autossa, mutta pian se ilmoittikin, ettei enää väsytä ja laskettiin se muiden mukaan opettelemaan mustikoiden syöntiä. Pysyteltiin ihan auton vieressä, joten pennunkaan ei tarvinnut hyppiä varvikossa omaa haluaan enempää.

Nyt itselle pieni hengähdystauko ja sitten puusavottaan...








väsähtänyt mustikanpoimija



ja taas mennään pikku torkkujen jälkeen



ohukainen ja paksukainen

Kuvasaastetta

Eilen käytiin ponin kanssa reilun 3 tunnin maastolenkillä. Keli oli jälleen ihana pitkälle retkelle. Metsässäkin alkaa olemaan ihania värejä.

Pari videota eiliseltä lenkiltä:

Hiskillä oli eilen osteopaatin vastaanotto. Löytyihän sieltä hoidettavaa; selässä kireyttä sekä oikealta kinner ja si-nivel ärtyneet. Reilun kuukauden päästä taas uusintakäsittely.







kiva mäki edessä...





seurueemme korvat




onko pakko palata jo viikon päästä töihin?!










maanantai 1. syyskuuta 2014

Kanttarelleja etsimässä

Lähdettiin tänään äipän, koirien ja ponin voimin etsimään kanttarelleja samalta suunnalta, mistä perjantaina löysin sieniä. Ja löytyihän niitä, myös toisestakin paikasta. Lisäksi kerättiin pari litraa mustikoita. Vietettiin metsässä yli 3,5 tuntia. Onneksi oli eväät mukana.

Retkiseurueemme tauolla.

Välkkeen korvat nousivat tänään pystyyn. Ainakaan kuulossa ei pitäisi olla vikaa ;)

Nikon aarre: ukin lippis